Postin mielestä postilakia on uudistettava pikaisesti, jotta kansalaisten postipalvelujen ylläpito voidaan turvata koko maassa tulevina vuosina.
- Digitalisaatio muuttaa asiakkaiden viestintätarpeita ja vähentää merkittävästi jaettavan postin määrää. Tämä uhkaa tehdä jakelusta liian kallista asiakkaille. Siksi sääntelyä pitää uudistaa kiireellisesti ja turvata kohtuuhintainen yleispalvelu kuluttajille ja yrityksille, sanoo Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen.
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan postilain yleispalvelun uudistamista. Posti on tänään jättänyt ministeriölle tähän liittyen oman lausuntonsa. Postin mukaan uudistuksen päätavoitteena tulee olla kansalaisten yleispalvelun turvaaminen digitalisoituvassa maailmassa. Uudistuksessa pitää huomioida sähköisen viestinnän voimakas lisääntyminen sekä asiakkaiden tarpeiden muutokset.
Postin yleispalvelu koskee tänä päivänä hyvin pientä osaa postilähetyksiä, käytännössä vain postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja. Sääntelyn piirissä on alle 5 % kaikesta jaettavasta postista.
- Yleispalvelu edellyttää Postilta nyt 5-päiväistä kirjejakelua huolimatta siitä, että suomalaiset saavat keskimäärin vain noin 11 yleispalveluun kuuluvaa kirjettä tai korttia vuodessa. Perinteinen kirje on kuin lankapuhelin muutamia vuosia sitten, sen käyttö vähenee asteittain, toteaa Malinen.
Malisen mukaan digitalisaation seurauksena postiala on historiansa suurimmassa muutoksessa ja postimäärän raju, noin 10 %:n vuotuinen lasku, uhkaa lähivuosien aikana koko nykyisen yleispalvelun ylläpitoa. Ilman sääntelyn keventämisen tuomaa kustannustehokkuutta jaettavien kirjeiden ja lehtien yksikkökustannukset ovat nousemassa kestämättömälle tasolle volyymien laskun myötä.
- Asiakkaiden toiveena ovat kohtuuhintaiset postipalvelut. Keventämällä yleispalvelua voidaan hillitä kaikkien lähetysten, mukaan lukien sanomalehtien, jakelukustannuksia. Näin turvataan valtakunnallisen jakelun jatkuvuus, sanoo Malinen.
Ilman uudistuksia yleispalvelun taloudellinen kestävyys on uhattuna, mikä voisi aiheuttaa valtiolle mittavan rahoitustarpeen. Etlan vuonna 2013 tekemän arvion mukaan yleispalveluiden tuottamisesta syntyvät nettokustannukset ovat noin 76 miljoonaa euroa vuodessa.
Posti kannattaa ministeriön arviomuistiossa esitettyä vaihtoehtoa, jonka mukaan yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä jakelusta luovutaan ja mahdollistetaan tarvittaessa siirtyminen yleispalvelulähetysten kolmipäiväiseen jakeluun myöhemmin tulevaisuudessa.
Kesäkuussa voimaan tulleen postilain muutoksen myötä sanomalehtiyhtiöiden omat jakeluyhtiöt voivat jakaa kirjeitä vapaasti missä ja milloin tahansa ilman mitään jakelupäivävelvoitetta. Silti ne vaativat Postille 5-päiväistä jakeluvelvoitetta lehtien jakelun hoitamiseksi ja jopa Postia koskevan sääntelyn kiristämistä.
Postin kirjepalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp muistuttaa, että halutessaan lehtiyhtiöt voisivat laajentaa omaa jakeluaan, mutta ne ovat varhaisjakelussaan keskittyneet kannattaville taajama-alueille. Postille on jätetty jakelu harvaan asutuilla alueilla, joissa jakelun kustannukset ovat jopa 10-kertaiset.
- Kirjeitä jakavat sanomalehtiyhtiöt saavat valita nyt rusinat pullasta. Vapaassa kilpailussa sääntelyn ehtojen pitää olla tasapuolisia kaikille toimijoille, korostaa Kulp.
Sanomalehtien jakelu ei ole koskaan kuulunut yleispalvelun piiriin, vaan niiden jakelu on hoidettu kaupalliselta pohjalta. Kulpin mukaan lehtien jakelukiistan ytimessä on jakelun kallistuva hinta. Sanomalehtien Liitto vaatii sääntelyn avulla, että Postin suuret kirjepostittajat rahoittaisivat sanomalehtien 5-päiväisen jakelun.
Kulpin mukaan postilaki ei ratkaise paperilehtien ongelmaa.
- Postilaki ei ylläpidä kirjevolyymeja tai lehtien levikkejä. Kirjeiden ja lehtien volyymien laskiessa yksikkökustannukset nousevat ja jakelu muuttuu entistä kalliimmaksi, vaikka yleispalvelun viisipäiväisyys säilyisi.
Postin lähtökohta on, että sanomalehtien jakelu tapahtuu jatkossakin kaupalliselta pohjalta. Jos valtio katsoo tarpeelliseksi tukea yleispalvelun ulkopuolella olevien sanomalehtien jakelua, se pitäisi ratkaista omana toimenpiteenään erillään postilaista. Useissa EU-maissa on otettu käyttöön tukitoimia siltana kohti lehtien digitaalista ansaintaa.
- Lehtien jakelua voisi myös uudistaa yhdistämällä posti- ja tavarajakelua ja muita kotipalveluja haja-asutusalueilla. Tässä voitaisiin hyödyntää paikallisia toimijoita, esimerkiksi paikallisia jakeluyhtiöitä, takseja tai muita yrittäjiä.
Palvelujen yhdistely auttaisi turvaamaan myös ikääntyvän väestön palveluja, ehdottaa Kulp.
Lisätietoja medialle
www.posti.com/postilakiuudistuu
MediaDesk: puh. 020 452 3366
(ma-pe klo 9.00-16.30)
