Posti on huolissaan, ettei postilain uudistus johda riittävästi normien ja sääntelyn purkamiseen, vaan on jäämässä puolitiehen. Posti arvioi yleispalvelukirjeille ehdotettujen jakelumuutosten ja uusien velvoitteiden uhkaavan nostaa asiakkaiden jakelukustannuksia jopa 15-20 miljoonaa euroa vuodessa.
Posti on tänään jättänyt liikenne- ja viestintäministeriölle lausuntonsa liittyen luonnokseen postilain muuttamiseksi.
Posti kannattaa maan hallituksen tavoitetta normien purkamiseksi ja pitää uudistusta oikeansuuntaisena.
- Postin mielestä on positiivista, että yleispalveluun liittyviä velvoitteita kevennetään, kun asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja jaettavan postin määrä vähentyy voimakkaasti digitalisaation vuoksi, sanoo Postipalveluista vastaava johtaja Turkka Kuusisto.
Kuusiston mukaan Postin päätavoitteena on, että postilain modernisoinnilla turvataan kansalaisten postipalvelut koko maassa kustannustehokkaasti. Ehdotus kohtuullisen katteen sallimisesta edesauttaa yleispalvelun ylläpitämistä ilman julkista tukea. Hinnoittelumuutos vastaisi muiden EU-maiden käytäntöä.
Sääntelyä keventämällä voidaan osaltaan hillitä niitä kustannuspaineita, joita jaettavan postin määrän vähentyminen aiheuttaa tulevina vuosina. Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä enemmän jakelukustannus yhtä kirjettä tai lehteä kohden nousee.
Posti on laskenut lakiluonnoksen taloudellisia vaikutuksia postinjakeluun. Kuusisto on huolissaan laskelmista, joiden mukaan uudistus ei kokonaisuudessa ole vähentämässä asiakkaiden jakelukustannuksia - toisin kuin piti.
- Valitettavasti lakiluonnos ei pura riittävästi nykyistä sääntelyä alkuperäisen tavoitteen mukaisesti, vaan jää puolitiehen. Posti toivoo rohkeampaa vanhojen rakenteiden purkua ja uudistusten mahdollistamista koko maassa, koska lainsäädäntöä tehdään nyt aivan uudenlaiseen toimintaympäristöön eli digiaikaan, korostaa Kuusisto.
Kustannuksia nostaisivat muun muassa ehdotetut uudet lisävelvoitteet pakkokilpailutuksesta, sähköisen tietojärjestelmän ylläpitämisestä sekä yleispalveluvelvoitteen alueellinen eriyttäminen varhaisjakelualueiden ja haja-asutusalueiden välillä. Osoiterekisterin ylläpidosta aiheutuvat kustannukset jäisivät yksin Postin maksettavaksi.
Pakkokilpailutus nostaa kustannuksia ja johtaa henkilöstön irtisanomisiin
Lakiluonnoksen mukaan yleispalvelu säilyisi viisipäiväisenä käytännössä suurimmassa osassa Suomea. Ministeriö edellyttää, että Postin pitää myös kilpailuttaa yleispalvelun jakelu haja-asutusalueilla.
Kuusisto sanoo, että jakelun pakollinen kilpailutus ja uudet jakeluvaatimukset uhkaavat nostaa asiakkaiden jakelukustannuksia, enimmillään 16 miljoonaa euroa vuodessa, koska ne synnyttävät päällekkäistä työtä jakelureiteillä, lisäävät manuaalista lajittelua ja aiheuttavat ison hallinnollisen taakan.
- Lainsäädännön velvoittama hankintamenettely ei saa nostaa yleispalvelun kustannuksia tai heikentää palvelun laatua. Kilpailuvaatimus on tarkoituksenmukaista vain, jos se luo uusia paikallisia jakeluratkaisuja ja sitä kautta alentaa jakelun kokonaiskustannuksia, toteaa Kuusisto.
- Kilpailutus voi johtaa myös Postin henkilöstön merkittäviin irtisanomisiin, jos jakelutyö siirtyy Postin henkilöstöltä muiden hoidettavaksi.
Kuusisto muistuttaa, että Postin lajittelu- ja jakelukoneistossa käytetään paljon automaatiota ja siksi se on nykyisellään hyvin tehokas. Hän uskoo pakkokilpailutuksen tuovan asian aiempaa selvemmin esille.
- Posti on valmis kilpailutuksessa osoittamaan oman tehokkuutensa ja haluamme edelleen parantaa jakelun laatua.
Kuusisto huomauttaa, että paikallisten jakeluratkaisuiden synnyttämiseen ei tarvita sääntelyltään raskasta pakkokilpailutusta. Postilla on jo nyt kumppaniyrityksiä muun muassa haja-asutusalueella hoitamassa postinjakelua alihankintana. Kuljetuksissa Posti työllistää jo noin 800 suomalaista kuljetusalan yrittäjää.
Posti pitää tärkeänä, että toiminnan ehtojen tulisi olla tasapuolisia kaikille postia jakaville yrityksille.
- Kirjejakelussa on nykyisin täysin vapaa kilpailu ja kirjeitä jakaa Postin lisäksi yli 10 jakeluyhtiötä. Kilpailijoilta poistettiin kaikki jakeluvelvoitteet jo kesäkuussa. Postilakia ei pidä tehdä vain Postille, mutta ei myöskään Postia vastaan, painottaa Kuusisto.
Lakiuudistuksen kohteena oleva yleispalvelu koskee käytännössä vain postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja. Tämän sääntelyn piirissä oli heinä-syyskuussa alle 4 % kaikesta jaettavasta postista.
Sanoma- ja aikakauslehtien jakelu säilyy ministeriön esityksen mukaan edelleen kaupallisin sopimuksin järjestettävänä kuten tähänkin asti. Posti kannattaa tätä linjausta.
Posti toivoo, että lakiesitys vauhdittaisi lokerikkojakelua kerrostaloissa.
- Lokerikkojakelu pitää mahdollistaa eurooppalaiseen tapaan ja sen tulisi olla selkeä pääsääntö. Lokerikkojen käyt-töönotto voisi tapahtua siirtymäajan kuluessa, ehdottaa Kuusisto.
Lisätietoja:
www.posti.com/postilakiuudistuu
